The real Tekla

Nopea johtopäätös: vaihto-opiskelijuus aiheuttaa kokkaustaitojen katoamista. Ulkomaalaiset ei vaan osaa laittaa ruokaa.

Vaasan opiskelija-asuntosäätiön omistama kiinteistö Tekla on kuuluisa niin palohälytyksistään kuin vaihto-opiskelijakeskittymästäänkin. Näiden kahden epäillään liittyvän vahvasti yhteen. Legendan mukaan talosta joutuu kadulle silloin tällöin jopa kesken suihkun jos tuomiopäivän sireeni sattuu soimaan kesken toimituksen. Tämäkös suomalaisia sieppaa.

Näen ilmiön ensi kertaa toiselta puolelta. Keittiömme on ollut viime päivinä usean gastronomisen onnettomuuden näyttämönä ja syntysijana. Päivällisen on aina tiennyt olevan valmis kun käytävän hälytyskellot pärähtävät soimaan. Nyt tämä hulluus on kuitenkin saatu päätökseen ja meillä on ratkaisu: palohälyttimemme ylle on vedetty tiivis kumihanska. Ei soi enää.

Ruoanlaitto on sosiaalista puuhaa alusta loppuun: ainekset ostetaan yhdessä, ruoka valmistetaan ja syödään yhdessä. Näin tehdään jo käytännöllisistä syistä, sillä kymmenien ihmisten taloudessa ei jääkaapissa ole ylimääräistä tilaa. Suurempi syy on kuitenkin sisällä: seurassa on yksinkertaisesti kivaa. En ainakaan usko että tänään synttäreitään viettänyt vaihtaritoveri olisi saanut päähänsä paistaa yksikseen lettuja ja juoda itsekseen skumppaa syntymäpäivänsä kunniaksi. Siispä me muut hoidimme homman tekemällä niitä lettuja ja ostamalla pari pulloa kuohuviiniä.

Englannin kielellä toimiminenkin tuo arkeen oman lisänsä, vaikkei varsinaisia väärinkäsityksiä juuri synnykään. Puhe soljuu tavallisesti sen kummemmin ajattelematta eikä kommunikointi eri maista kotoisin olevien kanssa ole kovinkaan erilaista. Monimutkaisemmat tarinat ja odottamattomat tilanteet toki vaativat aina hiukan enemmän vaivaa ja keskittymistä, uudesta ympäristöstä ja uusista ihmisistä puhumattakaan.

Kaikesta päätellen vaihtareiden kokkausongelmat voivat johtua jo näiden pienten asioiden summasta: vieras kieli ja uudet ihmiset. Lieden ja mikroaaltouunin nappulatkin saattavat olla hieman eri näköiset kuin kotipuolessa. Muulla kuin äidinkielellä kommunikointi vaatii etenkin alussa hieman ylimääräistä ajatustyötä ja uuteen, tuntemattomaan ympäristöön saapuessa on kova kiire ylläpitää small talkia, katsoa silmiin ja tutustua ihan joka suuntaan. Siinä eivät hetkeä aiemmin mikroon tyrkätyt popcornit enää paljoa kiinnosta.

Bless.